torstai 25. helmikuuta 2010

Oikeaan aikaan...

Tiistaina kokoontui Muoniossa Harrinivassa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten kanssa työskenteleviä ammattilaisia, sosiaalityöntekijöitä ja työvoimahallinnon virkalijoita. Mukana oli myös Oma valinta- kumppanuus hanke, Lappia, Ruralpolis ja Tunturi-Lapin kehitys ry.

Asiantuntijapuheenvuoroja käyttivät sosiologian professori Asko Suikkanen ja ELY-keskuksen Suunto-projektin Riitta Harmanen.

Keskeisiä pointteja päivässä olivat mielestäni kysymykset työ- ja toimintakykykä ja työllistymistä tukevien palveluiden oikea-aikaisuudesta ja sisällöistä. Harmanen esitteli Suunto-projektin mallia työmarkkinoille kuntoutumisen vaiheista.

Suikkasen selvitys välityömarkkinoista valottaa mm. sitä, miten suomalainen työmarkkinamalli ja sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu sille ajatukselle, että opiskellaan ja mennään töihin ja sitten eläkkeelle. Todellisuus on kuitenkin huomattavasti moninaisempi ja yhä enemmän siirtymiä esimerkiksi opiskelusta työhön ja takaisin, tai työnantajalta toiselle, tai työntekijästä työnhakijaksi ja siitä esimerkiksi opiskelemaan...tai vaikkapa eläkkeeltä takaisin työhön.

Tarvitaan seudun yhteistä tahtotilaa ja suuntaa, sekä koordinaatiota ja yhteistyötä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, jotta yhdessä saamme käännettyä mahdollisimman hyvälle tolalle tukea tarvitsevien tunturi-lappilaisten mahdollisuudet elämänhallintaan ja työhön - ja toisaalta tekemättömälle työlle tekijät... ja sillä keinon elinvoimaa koko seudulle.

Muonion Pönkälle kuuluu kiitos seminaarin järjestelyistä ja koolle kutsumisesta.

Lue Luoteis-Lapista lisää.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Kiinnostava Kinnula säästänyt työllistämällä!

Kinnulan kunta päätti työllistää kaikki ja on saanut aikaan mielenkiintoisia tuloksia.
Mm. kunnan erikoissairaanhoidon kulut ovat kääntyneet laskuun.

Kinnulan kunnan työllistämismalli koostuu Tuumasta toimeen -hankkeesta, kunnallisesta nuorten työpajasta ja Kinnulan kunnan omistamasta Kinnulan Mahis Oy:stä (hankkii tulonsa myynnillä).

Esimerkkejä kuntien omistamista sosiaalisista yrityksistä, jotka työllistävät heikoimmassa työmarkkina-asemassaolevia, ovat myös mm. Posivire Oy.

Myös Kajaanissa on mielenkiintoisia palvelukeskusajatuksia vireillä. Kainuun nuotta ry on kyläyhdistysten katto ry, ja toimii aktiivisesti sosiaalisen työllistämisen saralla. Nuotta ry on perustanut sosiaalisen yhtiön Osuuskunta Rajan Nuotta.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Terveisiä Muoniosta

Muoniossa pidettiin projektin ohjausryhmän toinen kokous perjantaina. Aurinko paistoi TE-toimiston kokoushuoneeseen jo korkealta. Paikalla olivat ohjausryhmän jäsenet Markku Mäkitalo, Pentti Keskitalo, Tuula Anunti, Hilja Liimatainen ja Heino Vasara sekä Liisa Irri videoneuvottelun päässä ELY-keskuksesta Rovaniemeltä.

*Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennettiin. Asiantuntijajäseneksi valitiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta sosiaalialan lehtori Martti Ainonen ja Hilja Liimataisen varajäseneksi nuoriso- ja liikuntasihteeri Eeva-Liisa Lompolojärvi Kolarista.

*Sosiaalisen yrityksen Muonion Pönkä ry:n toiminnanjohtaja Liisa Kiuru kävi lyhyesti esittelemässä Pönkän toimintaa. Pönkä työllistää tällä hetkellä 9 henkilöä, joista 2 Enontekiöllä. Oma valinta- hankkeen yksilöohjauspalveluiden tuloksia esitteli Hilja Liimatainen. Yksilöohjauksen avulla on saavutettu myönteisiä tuloksia Enontekiöllä ja Kolarissa.

*Sosionomi-opiskelijat Susanna Puolakka ja Anne-Maria Ollila ovat tekemässä projektiin liittyvää opinnäytetyötä. Tarkoituksena on selvittää tunturi-lappilaisten yritysten kokemuksia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Susannaa kiinnostaa mm. se mikä motivoi yrittäjää työllistämään työssä tukea tarvitsevia?

*Projektille tullaan valitsemaan asiantuntijaryhmä joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Projektipäällikkö tekee ohjausryhmälle ehdotuksen asiantuntijaryhmän kokoonpanosta lähiaikoina.

tiistai 2. helmikuuta 2010

4544 askelta

Projekteissa rahoittajille täytyy raportoida monipuolisesti siitä mitä tehdään ja mitä on saatu aikaan. Monenlaista mittaria on kehitetty. Askel askeleelta -projektin nimi innoitti minut hankkimaan askelmittarin. Jotakin siitäkin voinee päätellä, että montako askelta tässä puolentoistavuoden aikana tulee otettua.

Jos oikein kauhean paljon kertyy askeleita, niin voidaan spekuloida, että projektin vetäjä on hermostuksissaan kävellyt hyvin syvän uran Tunturi-Lapin maastoon.

Jos askeleita on oikein vähän, niin projektin vetäjä ei ole liikkunut kunnissa eri toimijoiden luona, vaan on kävellyt vain työpöytänsä ympäri.

Jos askeleita on sopivasti niin mahdollisesti on kävelty toimijoiden luokse kaikissa kunnissa ja fyysinen työkyky on pysynyt hyvänä ja edistänyt työn etenemistä.

Tässä vaiheessa projektia, muutaman viikon jälkeen voi jo todeta, miten tärkeätä on tavata teitä arkityön tekijöitä, virkamiehiä ja poliittisia päätöksentekijöitä. Yksin en tässä projektissa tule saamaan mitään aikaan, korkeintaan kirjallisia selvityksiä. Jotakin uutta konkreettista voi syntyä ainoastaan siten, että saan mukaani tähän avoimeen muutosprosessiin ennakkoluulottomasti teitä tekijöitä ja päättäjiä.

Rakentavan kriittinen suhtautuminen on tervettä ja edistää toimintamalliehdotuksen syntymistä hyvälle ja perusteellisesti pohjustetulle alustalle.

Visioivat, hieman irroittelevat ja tulevaisuuteen näkevät keskustelut ovat myös tarpeen, jotta omista uristamme voimme nähdä vaihtoehtoisia tapoja toimia ja uusiutua siinä missä se ympäristö jossa toimimme.

Ohjausryhmän kokousta ja EU-raportointia varten laskin nopeasti, että tässä ensimmäisten viikkojen aikana olen palaveerannut 30 eri henkilön kanssa neljässä kunnassa. Ja vielä on monta jäljellä jonka kanssa olisi hyvä istahtaa ja käydä läpi tätä. Minuunkin päin saa mielellään olla yhteydessä.